Tampereen steinerlukion toisen vuosikurssin opiskelijat esittävät William Shakespearen Venetsian kauppiaan Aurora-salin lavalla 21. ja 22.3. klo 19. osoitteessa Muotialantie 79-81, Tampere..

Ohjaajan ajatuksia:

Venetsian Kauppias on yksi Shakespearen suosituimmista, mutta myös kiistanalaisimmista näytelmistä. Tämä teos herättää myös itsessäni paljon kysymyksiä: – sehän on romanttinen komedia, kyllä mutta…

siinähän on onnellinen loppu, kyllä mutta…

Shylock, juutalainen esitellään pahana, kyllä mutta…

kristityt esitellään hyvinä, kyllä mutta…

 Shylock ei ansaitse armoa, mutta mitä on kristityn antama armo?

Näitä asioita minä kävin läpi opiskelijoiden kanssa, kun esittelin  näytelmän heille viime syksynä. Venetsian Kauppiaan teemoja ovat mm. ystävyys ja rakkaus. Millaista se on, ja näemmekö sen näytelmässä? Shakespeare asettaa sitä vastaan itsekkyyden ja oman edun tavoittelun, ahneuden, ennakkoluulot, koston ja rasismin. Romanttiseksi komediaksi luokitelluksi näytelmäksi teemat ovat mielestäni kohtalaisen vakavat. Näyttelijät ovat nyt työstäneet näitä asioita harjoitellessamme lavalla, ja uskallan luvata, että he ovat myös sisäistäneet ne. Shakespeare kysyy ihmisiltä myös mikä on armon olemus ja kuka sen ansaitsee. Portia esittelee sen meille kuuluisassa puheessaan oikeudenkäyntikohtauksessa, ja pyytää juutalaista armahtamaan kristityn.  Shylock ei tartu tilaisuuteen, mutta taas kysyn, miksi? Onko hän rasististen voimien vanki, onko se niin hänen veressään, ja jos on, miksi?

Tiedän, että kirjoituksessani on paljon kysymyksiä, mutta toivon ja uskon, että näyttelijät auttavat vastaamaan ainakin joihinkin näistä kysymyksistä. Tällä näytelmällä on siis onnellinen loppu. Haluamme, että yleisö poistuu katsomosta hymy huulillaan ja onnellisena, mutta varsinaisena onnistumisena pidän sitä, jos se lähtiessään alitajuisesti miettii, että mistä olikaan oikein kyse.

Antoisaa teatteri-iltaa,
Lasse Tuores

Juonitiivistelmä

Antonio lupautuu lainaamaan 3000 dukaattia kolmen kuukauden ajaksi, mutta joutuu sen itse lainaamaan Shylockilta, juutalaiselta koronkiskurilta. Tämä suostuu antamaan lainan täysin ilman korkoa – mutta vain, jos Antonio suostuu ’pilanpäiten’ ehtoon, jonka mukaan Shylock saa leikata naulan verran (n 500g) Antonion lihaa, ellei tämä pysty maksamaan lainaa takaisin määräajassa. Bassanion varoitteluista huolimatta Antonio suostuu ehtoon.

Bassanio lähtee Belmontiin, jonne hän ottaa mukaan ystävänsä Gratianon. Shylockin kaltoinkohdeltu tytär Jessica käyttää hyväkseen hetken, jolloin hänen isänsä ei ole kotona. Jessica pihistää isältään rahaa ja karkaa Bassanion ystävän Lorenzon kanssa. Tapahtuma murtaa Shylockin sydämen.

Belmontissa Portia panee kosijansa kokeeseen, jonka hänen isänsä on testamentissaan laatinut. He joutuvat valitsemaan kolmen lippaan – kultaisen, hopeisen ja lyijystä tehdyn – välillä. Se, joka valitsee oikean lippaan, saa Portian käden. Ensimmäinen kosija valitsee kultaisen lippaan ja löytää sieltä vain pilkkaviestin. Toinen kosija valitsee hopeisen lippaan ja saa hänkin ainoastaan moittivan viestin palkakseen. Bassanio, johon Portia oitis mieltyy, valitsee lyijyisen lippaan (pienen ohjailun avustamana). Sen sisällä on Portian muotokuva. Kaikki näyttää hyvältä. Bassanio ja Portia saavat toisensa. Myös Gratiano ja Portian palvelustyttö Nerissa ovat rakastuneita toisiinsa. Samoin Jessica ja Lorenzo. Venetsiasta saapuva viesti keskeyttää ilonpidon. Antonion laivat ovat joutuneet onnettomuuteen, ja hän on vaarassa joutua maksamaan takuunsa Shylockille. Bassanio ja Portia solmivat pikaisen avioliiton, (niin myös Nerissa ja Gratiano) minkä jälkeen Portia lähettää Bassanion heti takaisin Venetsiaan auttamaan ystäväänsä.

Antonio joutuu oikeuden eteen. Nuori ’tohtori Roomasta’ ilmaantuu avuksi. Tämä ’nuorimies’ on todellisuudessa valepukuun sonnustautunut Portia apunaan kirjuriksi naamioitunut Nerissa. Pidettyään ikimuistettavan puheensa armosta Portia ehdottaa Shylockille, että tämä hyväksyisi alkuperäisen rahasumman kolminkertaisena. Shylock kieltäytyy vedoten lakiin ja sopimukseensa Antonion kanssa. Hänelle kelpaa vain naula Antonion lihaa sydämen kohdalta. Viime hetkellä Portia löytää lakikirjasta pykälän, joka antaa Shylockille oikeuden vain lihaan, ei vereen. Lopulta tuomio kääntyy Shylockia vastaan. Häntä rankaistaan ankarasti, ja hänet määrätään kääntymään kristinuskoon. Belmontissa Portian ja Nerissan oikea henkilöllisyys paljastuu pienen sormusleikin jälkeen. Antonio kuulee, että hänen laivansa ovat sittenkin päässeet perille. Armo on siis tullut useimpien osaksi – mutta ei Shylockin.