Kaarle Gummerus



Oikeussali vai näyttämö


Tamperelainen asianajaja Kaarle Gummerus astui vastaperustetun Tampereen steinerkoulun ensimmäiselle luokalle vuonna 1971.

    – Kaisu Virkkunen oli opettajana omalaatuinen ja kulki vähän kyttyrässä. Hän vaikutti ihan kauhean vanhalta meidän näkökulmasta, Gummerus myhäilee. – Opettajalta saamassani kesärunossa pieni oravanpoika oli uhmakas ja toimi äidin neuvoja vastaan. Itse en ymmärtänyt sitä, mutta äitiäni huvitti. Opettaja oli kuulemma löytänyt Kaarlelle ihan oikean runon.


Oikeustiedekin on tarinoita

– Steinerkoulussa tykkäsin aina kuunnella opettajien tarinoita. Se jatkui yliopistoon. Halusin käydä luennoilla ja keskustella professoreiden kanssa.

    Gummerukselle kuuntelu ja tarinaan eläytyminen ovat olleet hyvä tapa oppia. Osa oppimisesta tapahtuikin luentojen jälkeen.

    – Opiskelin oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Olin heti valmis keskustelemaan proffien kanssa ja olemaan yhteydessä heihin. Muut ihmettelivät, koska he eivät omissa kouluissaan olleet tottuneet olemaan tekemisissä opettajiensa kanssa oppituntien ulkopuolella.

    Esiintymisvarmuudesta ei ole Gummeruksen mukaan haittaa oikeussalissa. Esillä olemisen taito kumpuaa kouluajan lukuisista näytelmistä.

    – Muistan sen tunteen, kun iso näytelmäprojektimme oli saatu yhdessä valmiiksi ja esitettyä isolle yleisölle. Muistelemme edelleenkin luokkakavereiden kanssa näytelmiä ja niiden kohtauksia.


Säilytetään lämpö ja turva

– Koulu oli turvallinen ympäristö. Kouluun oli kiva mennä. Koskaan ei ollut ajatusta, että siellä ei haluaisi käydä. Yhden päivän olen elämässäni lintsannut. En muista miksi, Gummerus tunnustaa.

    Vapaa-aikana steinerkoululaiset joutuivat puolustamaan kouluaan.

    – Emme voineet koskaan kertoa mitään ikäviä asioita koulusta, koska olimme muiden silmissä kummajaisia. Se tiivisti meitä entisestään. Omassa porukassa pidettiin aina toistemme puolia.

    Gummerus ja viisi luokkakaveria tapaavat säännöllisesti edelleen. Kouluajoista on kasvanut elämän mittaisia ystävyyssuhteita.

    – Olimme koulussa 12 vuotta yhdessä. Elimme samaa elämää. Yhä uudelleen katsomme ystävien kanssa dioja kouluajoista. 

    Hän kokee, että itsetunnon lyttäämistä ei steinerkoulussa tapahdu.

    Asianajaja, Gummerus etenkin, on ehtinyt nähdä paljon.

    – Vaikken mikään pedagogi ollenkaan, niin joskus kun näkee pahoinvoivia nuoria ja lapsia, niin miettii, kuinka monelle steinerkoulu saattaisi olla hyvä paikka – siis hyvä koulu olla, elää ja oppia. 

    – Toivon, että karustakin maailmasta huolimatta steinerkoulu pystyy säilyttämään ympäristön, jossa oppilaiden olisi edelleen hyvä olla. Kaikki ansaitsisivat koulun, jossa he voisivat tuntea, että heidän erityispiirteensä huomioidaan, ja jossa heillä on mahdollisuus kehittyä omassa rytmissään.


toimittajat Miika Kaukinen, Vesa Sädekoski, kuva MTV3 Onni Ojala

Joskus kun näen pahoinvoivia nuoria ja lapsia, mietin kuinka monelle steinerkoulu saattaisi olla hyvä paikka – siis hyvä koulu olla, elää ja oppia ilman pahoinvointia.

Maija Lehmusvirta, uutisankkuri, MTV3 →
Kai Telanne, toimitusjohtaja, Alma Media →
Matti Helimo, apulaispormestari, Tampereen kaupunki →
Maija Neva, juristi, ympäristöministeriö →
Mikko Kurko, everstiluutnantti, maavoimien esikunta →
Nina Kurko, luokanopettaja, Tampereen steinerkoulu →
Annika Hursti, luokanopettaja, Tampereen steinerkoulu →
Ulla Ahmavaara, opettaja, eläkkeellä →



Ihanimmalle ekaluokalle

Jo sata vuotta täyttänyt steinerpedagogiikka on tunnettu lämpimästä ihmiskäsityksestä ja lapsen kasvun syvällisestä tuntemuksesta.rnrnEkaluokalle ja muillekin luokka-asteille voi hakea ilman aiempaa steinerkasvatustaustaa. Lue millainen on yhteinen matkamme eskarista ylioppilaaksi asti. 10 oikein hyvää syytä hakea →