Artikkelit
Mitä steinerkoulun käyneet miettivät aikuisina? Kuka oli young rebel? Kuka opettajan kultapoika?
Maija Lehmusvirta, uutisankkuri, MTV3
Lehmusvirta muistaa kyseenalaistaneensa paljon ja vähän kaikkea. Mutta sitten. Mitä tapahtui?
– Kun nyt ajattelen jälkeenpäin työtäni toimittajana, niin ehkä noilta ajoilta on kuitenkin peräisin kriittinen ajattelu ja rohkeus kohdata ihmisiä. Se on työssäni todella tärkeää. Hyvä itseluottamus ja sosiaaliset taidot kasvoivat koulussa, Lehmusvirta sanoo.
Matti Helimo, apulaispormestari, Tampereen kaupunki
Näytelmät olivat Helimon mielestä hienoja projekteja.
– Meillä oli viidennellä luokalla Maailman ihmeellisimmät kengät -näytelmä. Kasiluokalla esitettiin Peer Günt. Muistan olleeni siinä nimikkoroolissa. Mitenkähän opettajat kokevat laadukkaiden näytelmäprojektien vetämisen? Aikuisenahan moni vasta huomaa, etteivät isot projektit itsestään synny.
Kai Telanne, toimitusjohtaja, Alma Media
– Ei kai kukaan voi kieltää, että koulutuspolku, joka painottaa luovaa, yksilöllistä ja vapaata ajattelua, olisi nykyään jotenkin huono. Päinvastoin. Siihen pitäisi kaikin keinoin pyrkiä, koska pienenä kansakuntana me tarvitsemme sitä. Meillä pitää olla kyky positiivisessa mielessä ottaa ihmisistä kapasiteetti irti. Sehän voi tapahtua vain silloin, kun ihminen saa ja osaa olla vapaasti ajatteleva ja luova, Kai Telanne arvioi.
Kaarle Gummerus, asianajaja, Tampere
– Koulun perustaja Kaisu Virkkunen oli opettajana omalaatuinen ja kulki vähän kyttyrässä. Hän vaikutti ihan kauhean vanhalta, Kaarle Gummerus myhäilee.
– Opettajalta saamassani kesärunossa pieni oravanpoika oli uhmakas ja toimi äidin neuvoja vastaan. Itse en ymmärtänyt sitä, mutta äitiäni huvitti. Opettaja oli kuulemma löytänyt Kaarlelle ihan oikean runon.
Maija Neva, juristi, ympäristöministeriö
– Minulle jäi lähtökohtaisesti todella hyviä kokemuksia steinerkouluajastani, ja se on syy, miksi halusin omatkin lapseni tähän kouluun, kertoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Neva.
– Steinerkoulussa opetetaan ja opitaan lapsentahtisesti, käsillä ja vihkotyötä tehden. Haluisin antaa lapsilleni saman kokemuksen.
Mikko Kurko, upseeri, maavoimien esikunta
– Kaikissa työtehtävissäni kohtaan eri ikäisiä miehiä ja naisia erilaisilla kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustoilla. Minulle se ei ole koskaan ollut minkäänlainen ongelma. Olen pystynyt aina löytämään yhteisen aaltopituuden kaikkien kanssa, ja se on pitkälti steinerkoulun aikaansaamaa.
Nina Kurko, luokanopettaja, Tampereen steinerkoulu
Steinerkoulussa oppilaat voivat ja uskaltavat sanoa, koska heillä on siihen opettajan ja luokan tuoma tuki monen yhteisen vuoden ajalta.
– Steinerkoulun käyneet pystyvät aikuisina helposti työskentelemään ryhmissä ja ihan vaan olemaan erilaisten ihmisten kanssa. Steinerpedagogiikka tuo nykyajan lapsille pontevuuden ja tahdonlujuuden. Oppilaamme oppii tekemään ne asiat, mitä on tahtonutkin, eikä sorru tekemään sitä, mitä just nyt haluaa.
Annika Hursti, luokanopettaja, Tampereen steinerkoulu
Hursti oli ensin oppilas, sitten opettaja. Snellman-korkeakoulusta valmistumisensa jälkeen hän otti vastaan ensimmäisen luokkasarjansa. Hän kulki oman koulupolkunsa Tampereen steinerkoulussa aina ylioppilaaksi asti. Vanhat opettajat ovat nyt hänen kollegoitaan.
Ulla Ahmavaara, opettaja, eläkkeellä, Tampereen steinerkoulu
– Steinerkouluopetuksen moniulotteisuus on tietysti suuri vaatimus opettajalle, mutta se tekeekin työn niin kiinnostavaksi. Koulussa ei olla pelkästään ”sitten joskus” koittavaa elämää varten, vaan itse koulu on jo täyttä elämää, Ahmavaara kertoo.
Ihanimmalle ekaluokalle
Jo sata vuotta täyttänyt steinerpedagogiikka on tunnettu lämpimästä ihmiskäsityksestä ja lapsen kasvun syvällisestä tuntemuksesta.
Ekaluokalle ja muillekin luokka-asteille voi hakea ilman aiempaa steinerkasvatustaustaa. Lue millainen on yhteinen matkamme eskarista ylioppilaaksi asti.